Uutishaamu

Mehiläisten joukkokuolemista huolimatta maailma on kompostoinut itsestään jälleen entistä mielenkiintoisemman akselin. Wikileaks vuotaa sulaa hunajaa.

Mubarak on potkittu avaruusromuksi stratosfääriin ja valtaa pitävä sotilasneuvosto pähkäilee Obaman ja kiinan roikkuessa kiinni nivusissa, mitä egyptille tapahtuu.
Ja samaan aikaan Mooses ottaa ruorin ja sanoo keskustelevansa vaikka kiinan keisarin kanssa tarvitsematta asiaan erityisempää lupaa.

Lopultakin kyse on siitä, kuka lippoo uutisvirrasta mehevimmän kuoreparven.

Siinä että ruotsalaiset ovat geneettisesti lähempänä saksalaisia kun meitä suomaalaisjusseja, ei ole mitään yllättävää..

Olenko minä isoveljen vartija?

Vartijaväkivalta on puhututtanut aina, koska ei ole vartijointitoimintaa vailla väkivaltaa.
Estradilla tapahtuu mitä tapahtuu ja kulissien takana vielä enemmän.
Ja kaiken keskellä ihminen yrittää tavoitella viimeisiä oikeuksiaan, joihin saatana kerta toisensa
jälkeen yrittää upottaa saastaiset näppinsä.

Onko poliisi väkivallattomampi tai armeija inhimillisempi?
Olemmeko me todella ajautuneet niin nihilistiseen pisteeseen ettei löydy tointa tai alaa joka ei pelaisi lohikäärmeen pussiin?
Kaikki mässäily saa takuulla vanjasedän tomaatit turpoamaan mutta bosnian sota (sikäli kun sitä edes käytiin (ehkä se on käynnissä kokoajan tässä viimeisessä maailmanpalossa)) opetti ihmiskunnalle erään kultaisen säännön jotka sen viholliset unohtaneet:

KIDUTUS VAIN VAHVISTAA VASTARINTAA!

Joten rapu, valas, käärmeensikiö, hevosenpala, räyhänhenki tai kuka ikinä olitkaan:
Mieti mitä teet sillä ei mene kauaa siihen hetkeen, jona pääset vastaaman siitä suurimman tuomarin eteen. Hänen josta kumpuaa se unohdettu oikeudenmukaisuus.
Jeesus Kristus on Herra.

Pitäisi sanoa jotain isoa.

Toisinaan uutisotsikot yllättävät kielenkäytöltään sen salaisuuksiin vihkiytymättömän persoonan.
Miten asioita voidaan sanoa isosti että niihin saadan taloudellista uskottavuutta?
Entä eroaako tämä taloudellinen uskottavuus poliittisesta uskottavuudesta?
Kuka on sanomaan, milloin joku on uskottava? Mistä tämä uskottavuus ammennetaan?
Uskottavuus on helpommin sanottu kuin tehty, mutta uskottavuuden eteen on toimittava että jostain asiasta voidaan sanoa "isosti".  Kaikki riippuu kuitenkin pohjimmiltaan yhä siitä, kuka sanoo ja mitä.

Uskottavuudella on harvoin tasa-arvoisia lähtökohtia, eikä liene puolueetonta tuomaria määrittämään milloin mikäkin on uskottavaa. Siksi uskottavuudessa on aina oma epäuskottava pisteensä. 
Uskottavuus on se ilma pallon sisällä.
Tämä pätee myös määritellessä henk.koht uskottavuutta.
Muu maailma onkin sitten se neula, aina valmiina tärvelemään nestekaasusi pihalle.

Ikoneilta on otettu pois uskottavuus. Media kiistää niiden ihmeitätekevyyden heittomerkittämällä termin.
Älypuhelimista näyttäisi sensijaan olevan "mihin tahansa".

Jotain takapakkeroista olisi paluussa nokiauskottavuuden aikaan. Takaisin kaavioihin, pylväisiin, Olliloihin ja kimaltaviin lasipalatseihin, samaanaikaan kun maailma kahlaa kriisistä kriisiin. Eikö tämä tekoälyllisten olioiden aika ole itsessään suurin kumarrus nokinäätää kohtaan. Tarvitaanko tässä enää ylimääräistä brändäilyä päälle?


Lohikäärmeen tyytymättömyydestä tässä kaikessa on kyse

Jotenkin kirjoittamattomalta säännöltä tuntuisi vanhanpartinen sanonta "uskottavuusaikansa kutakin". Etenkin nyt kun tieto virtaa nopeammin kuin ennen.
Wikileakskaan ei rutiniisoituessaan vuoda enää mitään yllättävää. Eksyypä Egyptikin, jos asiat typistyvät pelkäksi mellakoinniksi, eikä ole toiveitakaan siitä että ne jotkut tuolla ulkona saisivat aikaan sitä paljon puhuttua muutosta.
Tämä muutoshan näyttäisi olevan jokatapauksen pyhää riippumatta suunnasta johon se vie. Siksi niiden jotkujen täällä sisällä  on jauhettava uutta lihaa uutismyllyn nieluun, jotta artikkelit säilyttäisivät oletettavan tuoreuden.

Ei tässä haeta 100% vihaa tai väkivaltaa, mutta jotain muuta kuin uutta it-huumaa tahi huojuvaa kuplaa.  Nokia ei ole muutosta. Nokia ei ole lihaa tai kasvista.
Nokia on sterilisoituneita sieluja vamppyyrein verikesteissä!

Ciao!

Huomenta maailma-avaruus

Sakeat lumihiutaleet leijuvat taivaalta alas kuin huonot viikunapuut. Sitä on satavinaan usein ja me etikettirikolliset bloggaamme jälleen ilman asiaa.
Egyptissä kaikki on epäselvää. Levottomuuksien on arveltu jatkuvan vielä pari viikkoa kiihtyvällä tahdilla. Ne saattavat pahimmillaan levitä rajojen ulkopuolelle ja kun saamme mukaan puuttumaan vielä muutaman suurvallan aseellisine väliintuloinen, on se taas lähellä. Pum Pum. Muahaha. Pum. Muahaha. Pum pum ja liukas joulupukki laskee sylttyaltaassa lapsiaan.

Tilannekatsaus.

Maailmalla tapahtuu. Olevinaan ainakin. Jyväskyläläinen verkkokauppa myy mielikuvia avaruuteen virusten kolkutellessa ovea ja Julian Assange on herätetty koomasta komeana kohti ristisyytöstulta.

Nokinäätä nälvii numeroina seinällä ja samaan aikaan Stalin hiippailee tuolla ulkona. Isä aurinkoinen nielemässä valopalloja.

Eikä isosta S:stä pysy perässä, huolimatta ehtymättömästä huumorintajusta.

Näinä päivänä näyttäisi siltä että valittavana on joko kvantitatiivinen tai kvalitatiivinen käsitys todellisuudesta, joka on jo ilman etuliitteitä, ontto, laho ja mätä, mutta kovin tympeä ilman toveri Vissarovitshia tai Assangea.

Tietokone on mahdollisuuksien aitta, jos asiaa ilmaillaan maalaistermein. Räikeimmän irstailun ja mahtailun keskellä on silti aina syytä muistaa ettei saviruukun pala ole valajaansa parempi, näytti se sitten miltä tahansa.

Rakas iltapäiväkirja

Väsynyt aurinko on jälleen painunut mailleen ja paljastanut maailman ruudinkatkuiset liitokset.
Niistä pursuaa höyryä ja korppikotkat kokoontuvat käkättämään keskinäistä sieluttomuuttaan.
Puuttumatta sen syvemmin todellisuuden yksinkertaisuuten, pyrimme tekemään siitä näennäisesti kirjavemman harrastamalle ennenkuulumatonta kuvajournalismia:

Etelä-Sudanissa rummutetaan moskovaan lohikäärmetanssi

Omar Sulemainin anturat havaitsevat tapahtuneen

Viimeiset Fellahit seuraavat sivusta tapahtumien kehitystä

ja paha sammakkomies heitetään takaisin syvälle mariaanein haudan pohjaan

Equal equus magnus.

Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia hevosessa. Tai melkein kaikki. Itse yritän pysyä sen ulkopuolella mutta tahtomattaankin heikko ihminen hummailee harjaa jota ei ole.
United fruits company kirjoittaa egyptin korttelikommuuneista, mutta saamamme tieto on siltikin ristiriitaista.
Väitetään ettei Mubarak ole astellut norsunluutornistaan mihinkään, mutta Hesarissa jopa manataan maan joutuneen yksinomaan juurettomien rosvojoukkojen käsiin.
Mikä onkaan totuus? Tuo arvo, joka on kaikilta salattu.

Kävi niin tai näin, maallisella politiikalla on maallinen voittajansa jonka me kaikki tiedämme.
Siitä tämä uskonnollinen hapatus :)
Joutuipa faaraon valtakunta sitten babylonin porton tai mahtinsa menettäneen Rahabin käsiin. Lopussa paha saa kuin saakin palkkansa.
Iloitkaamme siis apokalyptisella tematiikalla, mikäli koemme sen iloitsemisen arvoiseksi.