Bau(m)!

Uupuu, uupuu puu
Heiluva havu liehuu
Liehuva havu heiluu
Heiluva havu liehuu
puu, puu uupuu




Puu, kasvustomme perusta, esiintyy mittavina röykkiöinä myös täällä kylmässä pohjolassamme ja puustapa on sekin lokero valmistettu, jossa minä säilytän puista päätäni. Niin hyvää puuta.
Puusta voidaan rakentaa stranitsoja moneen lähtöön ja onkin kummaksuttavaa, miten puuta on niin vähän hyödynnetty. Puutalon erityinen mukavuus kun piilee siinä, miten se on kesällä kylmä ja talvella lämmin.

Toisaalta, olisiko lähiö mitään ilman betonia? Kuvitelkaa puinen kontula ja sijoittakaa sinne kolmikätinen kiinalainen sanelemaan käskyjä.

Miettikää kolmikätiselle kiinalaiselle miedolla lämöllä kypsennetyt naudan silmät ja kas: Kiinalainen kohoaa kuumailmapallona kaakkoissuomen taivaalle.

Kouvolassa, joka on tunnettu kaikesta muusta kuin puisesta rakennuskannasta, puun haltuunotto rakennusmateriaalina vaikuttaa hyvältä, ellei jopa loogiselta vaihtoehdolta.
Puusta rakennettaessa on vain muistettava eristää ääni. Ei äristä.
Vituttaa kuulla kaiffarin räkätipat.
Tämä ei tietenkään ole rakennusmateriaalista itsestään johtuvaa. Samankaltaisiin ilmiöihin törmää kerrostalossakin.

Porvoossa on hyvänlaatuinen (ja hintainen) puutaloalue, vähän sivussa ja vastarannalla vanhaa kaupunkia.

Pispalan idyllistä kertoo Lauri Viidan moreeni ja siinäpä kelpo teos. On kone joka imettää ja kone joka lypsää.
Raktaattikone tekee raktaatteja.