Ja se bosnian sota oli kauhiia..

Jutusta toiseen mutta teema pysyy kuin kastunut raskas lumi illan tullen uudelleen jäädyttyään.

Kun keinotekoisesti luotu allas tyhjennetään, paljastuu pohjalta se kaikki mähmä mitä emme halunneet nähdä. Tietenkin, jos paikat on pidetty puhtaina, ei syytä pelkoon ole, mutta viisas ihminen ei edes rakenna tekoaltaita vaan iloitsee veden luontaisesta kauneudesta. Harkitsemattomat siirrot kun voivat kuivattaa kokonaisia järviä.

On tunnettua, että asiaa kuin asiaa pyritään todistamaan "ulkopuolisin"mittarein.
Niimpä tästäkin löydöstä on helppo mitata, minkätyylinen sota on kaikista raain.

Tilastot puhuvat sen puolesta, että nimenomaan identiteettiin kohdistuva vaino, tuottaa eniten ruumiita. Ihmisiä joilla on sama kieli, ei juuri eroita mu kuin uskonto, siellä missä käsite on vielä voimassa. Tietenkin, katsontakannat ovat kukin tyylisiään. Jos tietyn uskonnon edustajilla on ollut identiteettiinsä perustuva hierarkinen etuasema juuri uskonnostaan johtuen, on vainon syyt ymmärrettävissä, vaan ei hyväksyttävissä.

Toisena tulee etnisyyteen perustuva vihanpito. Kielimuuri lauhduttaa jotain tai sitten etnisyys, joka on usein tuotettu paljolti halutun näköiseksi, käsitetään jopa kansan keskuudessa kaukaiseksi. Kansallisvaltio on vielä sen verran tuore juttu, että kansojen välisetkin kiistat saatetaan ymmärtää valtiojohtajain riitapukaroinniksi.

Pehmeintä näyttäisi olevan imperialistinen sotiminen. Etenkin kun kyseessä on monarkistinen malli. Kuninkaat mittelöivät keskenään, muut ovat alamaisia, ihonväristään, uskonnostaan tai jopa poliittisesta suuntautumisestaan riippumasta. Tämä tekee sotarikokset vielä leudommiksi.

Onko tästä tehtävissä johtopäätöksiä?
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kansat passuuttivat kaitsijansa ulos, alentuakseen vielä raaempaan toiseen maailmansotaan. Tämän jälkeen erilaisia yrityksiä on ollut passuuttaa myös valtiojohtajat menemään, mutta nationalistiset tahot ovat aina uudelleen löytäneet tiensä huipulle.
Sitten kun nekin on saatu karkoitettua, kysymykseksi jää, mitä tehdä papeille, agitaattoreille, kamppailulajiwasisteille, mediatrainereille sun muille.

Parempi vaihtoehto on ehkä kuitenkin elää rauhassa ja antaa joen virrata puhtaana.
Eikä kaikkea tarvitse välttämättä mitata ja jos nyt on aivan pakko, niin ainakin tuloksiin on suhtauduttava varauksella.