Tuhatkaunokki

Rapakon rupisessa lahdelmakaupungissa kalju presidentti testailee formulakalustoaan karkoittaen tyttöparan kaukomaille ja Karjaasta Lohjalle (Erinomaisen audiovisuaalista journalismia syntyy liikkeettäkin) kaksinkymmenkertaistetaan amfetamiinin haittavaikutuksia.
Daisy, Daisy, give me your answer to..

Me täällä maamme toistaiseksi ainoassa metropolissa lurittelemme alkusoiton lomapäiville "Berliinissä" ja ihmettelemme vaaleanpunaisena vaeltavaa kansaa sekä pysäkkirunoutta joka on tungettu liiaksi täyteen sälää.
Kuitenkin, juuri säläntäyteisyys kuvaa parhaiten pääkaupungin ulkoista habitusta, jossa julkisivut oksentavat reklaameja väreinä, valoina ja pintamuotojen vaihteluina, eikä lama-aikakaan ole onnistanut tappamaan näitä ylimainonnan mustan burleskeja pilheitä
                    (Huumoria, ei rasismia. Tottapuhuen mainontaa. Eroittakaa linkki kontekstista, kiitos.)
Voidaan kuitenkin todeta sekoittamatta sanoja, mainonnan laadun parantuneen siitä, mitä se oli viime vierailullani.

Kaiken pahan syy löytyy kuitenkin kaukaa kaukoidästä (Shanghain maailmannäyttely), josta se on palautettavissa bumerangina takaisin suomeen.

Teekkarimuotoilu on mainonnantäyteisten julkipintojen ohella varsinainen riesa sellaiselle silmälle, jolla on kykyä havaita esteettisiä seikkoja. Sen pohjana kun on ainoastaan funktionalismi, kaikessa kvantitatiivisessa kauheudessaan. Läpivalaistuja kännyköitä ja digitaalisia vahanukkeja vapautuneina kuolleista voikukista, niinkö? SITÄKÖ ME SUOMALAISET OLEMME?

Vaikuttaisi siltä että kaiken keskiössä on käyttöarvo. Ollaan ikäänkuin käyttöarvoa ei voitaisi täydentää kauneusarvoilla, tai ylipäätään sellaisilla kvalitatiivisilla seikoilla jotka eivät suoranaisesti kytkeytyisi tuotteen tuottavuuteen tai käytännöllisyyteen.
Kauneus kun näyttäisi yleensäkin olevan ennenkaikkea epäkäytännöllinen ilmiö tai epäsuoran käytännöllinen seikka. Käytännöllisesti pukeutuva ihminen on harvoin kaunis, vaikka kauneusmittarit ovatkin kvalitatiivisen mielivaltaisia. 
Tuotteen käytännöllistämisen tuottavaksi (tai tuottamattomaksi) ei tee siitä muuta kuin ruman. Eikä ruma myy, vai myykö?

Pikku-Myy ei ainakaan osta.