keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Unohdettu politiikka.

Nooat, sana on ase.
Vapaa sana.
Saa Pave sanoa: Nasta oon.

Peto suuttuu kun pedon valtaa arvostellaan, koska tälle vallalle ei löydy kuin raamatullisia perusteita, joita peto ei ole itse valmis ääneen hyväksymään. Raamatullisten tosiasioiden nojalla tämä on ymmärrettävää. Paha valta ei pyhity koskaan ja peto taitaa tietää itsekin paikkansa.




Sensijaan on kummaksuttavaa tämä nykyaikainen homomarttyyriys. Ikäänkuin homoja vainottaisiin tai kiusattaisiin vakaumuksensa takia tässä yhteiskunnassa.
Toisin on kristittyjen laita. Kristuksen seuraaja joutuu kärsimään uskonsa takia huomattavasti enemmän kuin seksuaalisen vähemmistön tai enemmistön vakaumuksellinen tunnustaja.

Kirkon seksualisoiminen onkin oiva tapa vieroittaa instituutio lopullisesti uskonnosta. Nuotta kerää kaloja pahalle paistajalle.


Kuinka monen viattoman luut mahtavatkaan huutaa jo kostoa Jumalan alttarin alla?

Eivät ne, joilla on kykyä rakastaa, vainoa ketään.
Miten sitten tekevät he, joilla ei ole kykyä vähiinkään tunteisiin?

 He tekevät kuten peto tekee - toimivat eläimellisten viettiensä mukaan:
Irti luonnosta, tiukasti talutusnuorassa.
Myskisten sfäärien kapitulientissa metakoleerisina naurunappuloina.

Maallinen valta ei ole tunnetta. Se on himoa ja harhaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti