Tuhansien lärvien maa

Mauri Pekkarisen sanoin avaamme törkyturpamme pitkän tauon jälkeen sanomalla On perin selvää
että suomi on tuhansien järvien ja lätäköin maa. Vedet ovat myös sitä selkeämpiä, kuta pohjoisemmaksi menemme.

Sanovat sitä suomibrändiksi

Kertakaikkisesti tällainen suomibrändi on käsitteenä sangen imelä. Suomalaisena harva haluaa tulla brändätyksi mutta minkäs teet. Turpeahuulinen pepsodentministeri lyö pedonleiman otsaasi ja nöyrä kansa kykkii vallanpitäjäin ojennusnuorassa, vai kykkiikö?

Kuitenkin, kun brändityöryhmä määrää järvet juomakelpoisiksi alkaa bloggaria epäilyttää.
Ensinäkin epäilyttää se, kenelle tässä ollaan vettä juottamassa?
Ei ole mikään salaisuus että maailmasta alkaa pikkuhiljaa puhdas vesi loppumaan, mutta mielestäni maailmaa ei pidä juottaman kauniin ja korean luontomme kustannuksella.

Toki, on ymmärrettävää, jos vesistöjämme tahdotaan varjella ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta niiden pakkosaatattaminen juomakelpoisuuteen kuulostaa kauhealta jo yksin ekosysteemiä ajatellen, vaikka tosi on, että järvemme ovat olleet juomakelpoisia ennen soidenojitusaikaa, joka käsitteenä kytkeytyy samaan tehokkuus ja tuottavuususkonnollisuuteen  joka on voimissaan yhä tänäkin päivänä.
Metsiä viljellään.

Ja kun yhdistetään tämä T&T järvien pakkosteriloisintiin on tuloksena katastrofi!
Eriskummallisia pömpeleitä ruksuttamassa aidatuilla kalamailla

Minä soisin maiseman edelleen puhtaaksi. Aidot suomikokemukset kun tulevat jostain aivan muualta, kuin nokian kuorien kimalluksesta.

Hankkikoot vetensä vaikka vittu Europesta tai Enceladukselta.  

Europe

Enceladus

Mutta myönnettäkööt että Luomu kuulostaa todella hyvältä!
Ainakin niinkauan kuin pysytellään vain ruokavalion ym. parissa.
Luomuihminen kun kuulosta darwinistisen harhaoppiselta kummajaiselta joka soveltaa mielivaltaisesti niitä oppeja joita hän on itse kehitellyt itsensä tuhoksi.